Yksi näkökulma palvelualustan maailmaan

VIP:n sähköisen asioinnin palvelualustasta on hetkittäin hankalaa saada kiinni, kun keskusteluita käydään joko korkean abstraktion tai detaljien tasolla. Liian abstraktit visiot, eikä yksittäiset detaljit ole niin kiinnostavia. Kiinnostavampaa on eri osien välinen suhde ja niiden väliset interaktiot – systeemi jonka osat muodostavat. Hyvä kuvaus mistä palvelualustassa on kyse, löytyy osoitteesta: http://suomi.fi/suomifi/tyohuone/yhteiset_palvelut/sahkoisen_asioinnin_palvelualusta/

Koska systeemiä ei ole vielä olemassa, ei ole olemassa yhtä oikeaa kuvausta siitä. Me voimme pyrkiä parantamaan omaa ymmärrystämme ja tukemaan mielikuvitustamme pyrkimällä kuvaamaan synnytettävää systeemiä omasta näkökulmastamme, ja kertomalla siinä näkemämme positiiviset sekä potentiaalisesti pelottavat asiat.

Osana kuvaa systeemistä myös yksittäisten detaljien käsittely muuttuu mielekkääksi tehtäväksi. Tässä yksi nopeasti luonnosteltu skenaarioesimerkki, jossa liikutaan sekä korkealla että ihan matalalla tasolla kehittäjien ja asiakasorganisaation näkökulmassa.

Millainen on sinun visiosi?

Tavoitteet ja olettamukset

1. Asiointialustan johtavana periaatteena on kasvattaa sähköisen asioinnin kokonaisvaikuttavuutta tarjoamalla tehokkaita ja helppokäyttöisiä yhteisiä palveluita / toimintoja asiointipalveluita tuottavien organisaatioiden ja kehittäjien käyttöön.

2. VIP:n asiointialusta investointeineen täyttää sellaisen aukon, jota markkinat eivät luonnollisesti täyttäisi. VIP kattaa siis perustamiskulut ja riskin, mutta vastaavasti isot asiakasorganisaatiot ostavat ja sitoutuvat visioon tuottaa palvelut käyttäen ja kehittäen asiointialustaa yhdessä.

3. Asiointialustaan ei kuulu ainakaan aluksi laajemmin tarjottavia käyttöpalveluita ja ajoympäristöjä asiointipalveluille, koska ekosysteemin ja vaikuttavuuden kehittämisen kannalta se ei ole kriittistä. Markkinat toimivat tällä hetkellä hyvin käyttöpalveluiden tarjoamisen suhteen ja tarjoama kehittyy vielä lähivuosien aikana, kun erilaiset pitkälle tuotteistetut puolijulkiset ja suljetut pilviratkaisut yleistyvät ( esim. Oracle, VMWare ).

4. Asiointialustan ympärillä on tavoitteena kehittää toimintojen, ohjelmistojen ja toimittajien ekosysteemiä, missä julkishallinnon toimijat voivat tehdä järkeviä yhteishankintoja osaksi asiointialustaa oman infrastruktuurin sijaan.

5. IT-alan toimijat pystyvät halutessaan ekosysteemissä löytämään uusia erikoistumismahdollisuuksia ja positioitumisia, sekä entistä paremmin tarjoamaan palveluita ja osaamista osana alustaa laajemmalle asiakaskunnalle.

6. Mitään uutta ja mullistavaa ei sinällään Suomessa kehitetä, vaan otetaan maailmalta hyviä käytäntöjä ja valmiita teknologioita käyttöön

7. ”Enemmän lämpimiä käsiä rakentamaan maailmaa paremmaksi”

Sähköisen asioinnin palvelualustan hyötyrakenne eri osapuolille

Palvelualustan onnistumisen kannalta on tärkeää, että eri toimijoiden motiivit ja kannusteet ovat linjassa yhteisten tavoitteiden kanssa. Tässä skenaariossa tavoitellaan muun muassa seuraavanlaisia kannustimia:

Julkishallinnon ( tai muu ) asiakasorganisaatio joka tuottaa palveluita:

  • investointien ajoittaminen ja jaksottaminen eri tavoilla ( kertakustannus vs. transaktiopohjainen laskutus )
  • investointien jakaminen isoissa yhteishankinnoissa
  • projektihankinnoissa hyötyminen yhteisistä käytettävistä teknologioista mahdollisuutena käyttää useita eri toimittajia
  • toimintojen ja parhaiden käytäntöjen jakaminen eri toimijoiden välillä
  • skaalahyöty valmiista infrastruktuurista
  • oman vapauden säilyttäminen kuitenkin vielä omassa infrastruktuurissaan

Asiointipalveluiden toimittaja:

  • toimittajilla on yhteisten palveluiden ja rajapintojen ansiosta mahdollisuus tarjota laajemmalle joukolle asiakasorganisaatioita palveluita, koska ko. teknologioiden osalta toiminta on standardoitua
  • mahdollisuus erikoistua palvelualustalla tietyn tyyppisten toimintojen, palveluiden tai komponenttien toimittamiseen
  • verkostoitumismahdollisuudet laajoihin yhteisteistoimintatoimituksiin

Integraattori joka tarjoaa palvelualustan palveluna:

  • varma perustulo tiettyjen peruspalveluiden käytöstä VIP:n hankkimana
  • mahdollisuus kehittää koko ajan korkeamman lisäarvon palveluita osaksi alustaa
  • mahdollisuus tarjota lisää infrastruktuuripalveluita toimittajille ja asiakasorganisaatioille osana alustaa
  • ennen pitkää täyden PAAS(Platform as a service) palvelutarjonnan tarjoaminen

Ylläoleva pysyy vielä suhteellisen korkealla abstraktiotasolla, joten konkretisoidaan sitä case-esimerkillä. Kuvitteellinen asiointipalvelun toteuttaminen vuonna 2014.

Palvelualusta 2014 palveluiden kehittäjän näkökulmasta

IT-palvelutarjoaja yritys A on tarjoamassa tarjouskilpailun voitettuaan Helsingin kaupungin sosiaalivirastolle uuden asiointipalvelun kehittämistä. Palvelun tarkoituksena on yhdistää pääkaupunkiseudulla erilaiset mielenterveyspalveluiden tarjoajat virtuaaliseen palveluun, jonka kautta pääkaupunkiseudun asukkaat voivat saada nopeasti tarvitsemaansa tukea ja apua – sekä varata ja saada hankittua vastaanottoaikoja toimipisteisiin.

Koska yhteistoiminta pääkaupunkiseudulla tiivistyy vuosi vuodelta, toimitaan tässäkin palvelussa yli kuntarajojen ja asiointialustan ansiosta mahdollistetaan yhteistoimnta myöhemmin myös laajemmin. Palvelun käyttäjinä tulisi olemaan pääkaupunkiseudun asukkaat kuntarajojen yli, palveluiden tarjoajat pääkaupunkiseudun lähellä sekä virtuaalisesti kauempaa, kuntien tietyt viranomaiset sekä muut toimijat, kuten esimerkiksi koulukuraattorit.

Kehitettävän palvelun työnimi on poliittisesti epäkorrektisti Lataamo.

Lataamo ja asiointialustan toiminnot

Lataamo käyttää verkon yli useita palvelualustan perustoimintoja, mm. käyttäjien tunnistautumista, virkamiesten tunnistautumista, yritysten valtuutuksia kun palveluntarjoajat rekisteröityvät palveluun sekä asiantuntijoiden tietojen tarkistusta Valvirasta automaattisesti.

Suuri osa näistä peruspalveluista on käyttökuluiltaan lähes ilmaisia, toimien hyvin pienillä transaktiokuluilla. Tällä tuetaan sitä että organisaatiot haluaisivat käyttää yhteisen alustan tarjoamia palveluita ja mahdollisuuksia ennemmin kuin tukeutuisivat vain omiin ratkaisuihin. Nämä yhteiset core-palvelut palvelut ovat osa alustan perustoiminnallisuutta korkealla SLA-vaatimuksella ja niiden jatkuva toiminta kuuluu integraattorin vastuulle.

Erilaiset rekisterikyselyt maksavat enemmän, mutta Valtiovarainministeriön ja Valtionkonttorin ajamalla tehokkaalla politiikalla erilaisten toimintojen ja rekisterikyselyiden hintaa pyritään ajamaan koko ajan alas kehittämällä toimintaa VIP:n investoinneilla. Näiden rekisterikyselyiden ja toimintojen SLA:t ovat löysemmät ja osa toiminnoista meneekin eteenpäin työjonojen kautta, joita organisaatiot purkavat parhaan kykynsä mukaan. Asiointisovellus saa sitten jonojen kautta paluuviestin, kun kysely tai toiminto on suoritettu. Tämän takia käyttökokemuskin suunnitellaan niin, että toimijat tietävät etteivät he pysty kaikkia asioita tekemään, ennen kuin vahvistukset ovat saapuneet.

Erityistä hyötyä asiointipalvelussa suunnitellaan saavan siitä, että suurin osa rahankäsittelystä ja laskutuksesta tapahtuu asiointialustan kautta lähes automaattisesti järkevillä transaktiokustannuksilla. Loppukäyttäjät voivat maksaa palveluitaan erilaisilla palveluseteleillä, omalla kustannuksellaan luottokortilla tai pankkitunnuksilla tai käyttäjälle näkymättömästi laskujen mennessä suoraan käyttäjän kunnalle annettujen rajojen ja ehtojen mukaisesti. Laskutuksessa huomioidaan automaattisesti myös erilaiset KELA-vähennykset, sekä mahdolliset terveyspalveluiden laskutuskatot – minkä ansiosta prosessit toimivat nopeammin ja ilman ihmistyötä välissä.

Palveluiden tekniset rajapinnat

Lataamo saa useat asiointialustan palvelut käyttöön helppokäyttöisten SOAP- ja REST-rajapintojen kautta. Lataamo tunnistautuu salaisella palveluavaimella asiointialustalle, millä perusteella myös palveluiden käytön laskutus suuntautuu oikein. Kehitysvaiheessa kehittäjät ja testiversiot palvelusta käyttävät testiavaimia, joilla seurataan palveluiden käyttöä – mutta oikeaa laskutusta ei synny – kunhan palveluiden käyttö pysyy sovittujen testimäärien sisällä.

Kehittäjät voivat rekisteröidä itselleen omia testiavaimia vapaasti rajapintojen opiskelua ja tuotekehitystä varten, mikä helpottaa jatkossa osaajien löytymistä projekteihin kun alustan toiminnallisuudet ja käyttö ei ole salatiedettä. Kehittäjät saavat esimerkein ja referenssisovelluksien avulla nopeasti juonen päästä kiinni – ja voivat minimaalisilla lähtöinvestoinneilla ryhtyä kehittämään sovelluksia julkishallinnolle.

Rajapintoja kehitetään yhteistyössä kehittäjien kanssa niin, että rajapinnat olisivat mahdollisimman helppoja ja yleiskäyttöisiä kehittäjien tarpeisiin. Kehityksessä myös seurataan aktiivisesti markkinoiden kehitystä ja helppouden tasoa, jota kaupalliset toimijat luovat omiin PaaS-palveluihinsa. Hyvien käytäntöjen uudelleenkäytöllä tavoitellaan palvelualustan helpompaa ja laajempaa käyttöönottoa, kun kehittäjät pystyvät ottamaan yleiset palvelut helposti käyttöönsä.

Toimintojen hankkiminen osaksi palvelualustaa

Lataamo on sen verran iso ja kehittynyt asiointipalvelu, että se tulee tarvitsemaan myös uusia toiminnallisuuksia joita palvelualustalla ei ole – eikä Helsingin kaupunki yhdessä muiden toimijoiden kanssa välttämättä halua hankkia pelkästään omaan käyttöönsä. Esimerkkinä tällaisesta toiminnallisuudesta ja palvelusta on verkon yli tarjottava videopuhelu ja reaaliaikainen keskustelu, joka voidaan avata palvelussa viranomaisten tai palveluntarjoajan ja asiakkaan välille.

Toiminnallisuus kilpailutettiin yhdessä VIP:n kanssa ja toimintoa tarjoamaan haettiin joko teknologiaa jota VIP tarjoaisi palveluna integraattorin kanssa tai palvelutoimittajaa, joka tarjoaa toiminnon palveluna. Palvelua tarjoamaan löytyi Adoben eurooppalainen enterprise partneri, joka tarjoaa palvelun eurooppalaisesta datacenteristä yhteistyössä Adoben kanssa Adobe Live Cycle Collaboration Services-teknologian päällä.

Asiointisovelluksille jotka haluavat toimintoja sovelluksissaan hyödyntää kustannukset muodostuvat käytetyn verkkokaistan, sekä käytettyjen yhteyksien mukaan. Käytännössä siis reaaliaikainen viestittely on lähes ilmaista, mutta usean käyttäjän videostreaming aiheuttaa jonkin verran kuluja. Sovelluskehittäjille toiminnot tulevat valmiina komponentteina, jotka voidaan lisätä asiointipalvelun käyttöliittymään ja muokata hieman omien tarpeiden mukaiseksi.

Tämä hankittava toiminnallisuus ei missään nimessä täytä kaikkia mahdollisia tarpeita ja käyttötapauksia, joita ihmiset voivat keksiä — mutta se on riittävän hyvä, turvallinen ja kustannustehokas ratkaisu – että se kannattaa hankkia. Se on myös täysin hyllyltä saatavaa teknologiaa, jota ei kannata lähteä keksimään uudestaan.

Koska kyseessä on kapasiteetin mukaan ostettava palvelu, useampivuotisen sopimuskauden jälkeen palvelut kilpailutetaan uudestaan ja tarpeen mukaan teknologia saattaa vaihtua toiseksi – tarjoten palveluille mahdollisuuden päivittää omia toimintojaan hyödyntämään kehityksen mahdollistamat uudet toiminnallisuudet.

Videopuhelu-toiminnallisuudet voitaisiin esimerkiksi jossain vaiheessa toteuttaa Microsoftin Lync tai Skype – teknologioilla, jotka mahdollistavat omilta osiltaan samanlaiset toiminnallisuudet. Alusta palveluineen kehittyy jatkuvasti elvänä ekosysteeminä asiakasorganisaatioiden myötävaikutuksella, mikä tarkoittaa sitä että asiointipalveluidenkin kannattaa jossain määrin elää alustan mukana.

Toimintojen kehittäminen yhteisiksi toiminnoiksi palvelualustaan

Osana Lataamon kehittämistä kehitetään IT-palvelutoimittaja A:n toimesta myös suuri joukko toiminnallisuuksia erilaisten ajanvaraustoiminnallisuuksien toteuttamiseksi. Kokeneena tilaajana Helsingin kaupunki on tunnistanut komponenttien yleishyödyllisyyden ja ennalta ja on neuvotellut VIP:n kanssa yhteistyöstä, jonka pohjalta toimitettavat komponentit kehitetään sellaisiksi – että ne pystyvät toimimaan myös muiden projektien pohjana.

Vaikka kehitettävät komponentit eivät välttämättä sellaisenaan muodosta yleiskäyttöistä ajanvarauspalvelua otettavaksi käyttöön muissa palveluissa, tarjoaa yhteisen pohjan kierrättäminen merkittävää taloudellista hyötyä – kun pyörää ei keksitä uusiksi ja kehitystoimet tehdään yhteisiin komponentteihin.

Kehityksen ollessa liiketoiminnallisesti järkevää, VIP voi yhdessä asiakasorganisaatioiden kanssa päätyä tuotteistamaan ja kehittämään komponenteista kokonaan tuotteistettua palvelua, joka pystytään tarjoamaan jatkossa osana palvelua. Tällöin esimerkiksi ajanvaraustoiminnallisuus saataisiin suoraan alustalta, eikä toiminnallsuuksia tarvitsisi enää ylläpitää omissa sovelluksissa.

Palvelualustan toimintojen kehittyminen

Ajan myötä osaksi palvelualustaa siirtyy enemmän ja enemmän toiminnallisuuksia sekä infrastruktuuripalveluita, jotka ovat perinteisesti olleet organisaatioiden sisällä. Kun sisäisten ratkaisuiden päivitys- tai uusiminen tulee ajankohtaiseksi, voi roadmapilla olla järkevää siirtyä yhteisiin ratkaisuihin – mikäli teknologia on kommoditisoitunut niin, että sitä voidaan tarjota järkevästi yhteisenä palveluna integraattorin toimesta.

Tämä seuraa samanlaista kehityskaarta julkisten pilvipalveluiden kanssa, missä peruspalveluiden jälkeen syntyy hiljakseltaan koko ajan korkeamman tason lisäarvopalveluita.

Palvelualustan osalta tämä tarkoittaisi, että alustalta löytyisi varmasti jatkossa esimerkiksi erilaiset viestintäratkaisut – alkaen massapostituspalveluista jotka sisältäisivät sähköisten viestintäkanavien lisäksi myös yhteistyössä Itellan kanssa saavutettavuuden paperilla. Samoin erilaiset laskutustoiminnot ja maksutoiminnot ovat perustoimintoja, jotka pitäisi pystyä toteuttamaan alustalla kerran. Monimutkaisemmat infrakomponentit, kuten prosessimoottorit ja prosessityökalut siirtyvät myös ajan kanssa yhteisiksi palveluiksi.

Käyttöpalveluiden toimittamisen suhteen markkinat kehittyvät ja jalostuvat, ja jossain vaiheessa elinkaarta kokonainen Platform As A Service-tyyppinen visio voisi olla mahdollinen. Tällöin kehittäjien ei tarvitse kuin lähettää valmis sovellus alustalle ja alusta varaa tarvittavat resurssit sille käyttöön, kytkee sen automaattisesti muihin palveluihin ja tarpeen mukaan skaalaa palvelua ylös tai alas. Mutta tämä ei ole vielä hyllytavaraa, eikä sitä kannata Suomessa lähteä julkisilla rahoilla harjoittelemaan. Amazon, Google, VMWare ja Oracle tekevät niitä kalliita harjoituksia nyt. VIP nauttii sitten tulevaisuudessa niistä hedelmistä, kun markkinat ovat valmiita.

Yhteenvetona

Keypointit siis:

VIP:n rooli

  • toimia alustan ohjaajana ja käynnistäjänä käyttäen valtion rahoitusta tilanteessa, missä markkinat eivät vielä ole valmiina
  • fasilitoi alustan kehittymistä ja palveluiden roadmappia yhdessä asiakasorganisaatioiden kanssa
  • suhtautuu pragmaattisesti ja kaupallisesti asioihin, ratkaisuiden täytyy tuottaa sitä mitattavaa yhteistä hyvää ja vaikuttavuutta
  • osoittaa johtajuutta asioiden kehittämisessä

Palvelualustan toiminnallisuudet jakautuvat esim. seuraavasti

  • core toiminnallisuudet ( tunnistautumiset jne. )
  • rekisterikyselyt / perustietokyselyt
  • muut toiminnallisuudet julkishallinnon toimijoilta ( asiointitilit, prosessien käynnistämiset jne. )
  • yhteiset isot infrastruktuurikomponentit

Kustannukset ja SLAt

  • core toiminnoilla pienet kustannukset ja korkea SLA
  • joustavammat SLA:t ja kustannusrakenteet muilla palveluilla
  • kustannuksissa jatkuva benchmarkkaus markkinoihin ja kilpailuun
  • peruspalvelut halpoja ja tehokkaita, erikoispalvelut ja vaatimukset kalliita
  • organisaatioilla mahdollisuus neuvotella kiinteä kustannus arvioperusteisesti tai käytön mukaan transaktiopohjaisesti

Palveluiden käyttö ja käyttöönotto

  • helppoa itsepalvelua, rekisteröidään organisaatiotiedoilla sovellus ja saadaan API-avain, joka toimii halutuissa verkoissa
  • dokumentaatio, referenssitoteutukset ja esimerkkikoodi julkisena
  • kehittäjille testi-avaimia rajapintojen testaamiseen
  • helppokäyttöiset SOAP ja REST-rajapinnat
  • palveluissa mieluummin aluksi Keep It Simple kuin täydellinen kattavuus
  • iteroiden lisätään syvyyttä ja toimintoja

Ekosysteemi

  • palveluntarjoajien erikoistuminen
  • ratkaisuiden jalostaminen yhdessä
  • parhaiden käytäntöjen jakaminen
  • VIP:n investoinnilla kannustaminen yhteishyviin ratkaisuihin
  • VIP toimii puutarhurina ja osoittaa johtajuutta myös ekosysteemin kehittämisen tukemisessa

Tämä on ainakin visio jonka minä ostaisin ja jonka toteutumista voisin pitää ihan mahdollisena.

This entry was posted in business, digital, technology, Uncategorized. Bookmark the permalink.

Yksi vastaus artikkeliin: Yksi näkökulma palvelualustan maailmaan

  1. JoukoSalonen sanoo:

    Hyvä visio. Vaikuttavus- ja arvoketjut kohdallaan, ekosysteemiajattelu erityisesti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s