Ilmastodieetti.fi – case studyn ensimmäinen osa taustatiedoksi projektista

( Just few postings in Finnish about a project we did with a small group of people and tight schedule. Will blog about the technology later on in English )

Tuotimme kevään aikana pienellä tiimillä ja kovalla kiireellä yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Yleisradion kanssa verkkoon vielä yhden hiilijalanjälki-laskurin käytettäväksi ja lanseerattavaksi myös osana Yle:n mielenkiintoista Ilmastodieetit-ohjelmaa. Tässä ja tulevissa kirjoituksissa kerron hieman tarkemmin projektin tekemisestä, teknologiasta jota projektissa käytettiin ja tulevaisuudesta imastodieetti.fi -palvelun ympärillä.

Mistä projekti lähti liikkeelle?

Keskustelu laskurin tekemisen tiimoilta alkoi viime vuoden puolella, kun tapasimme ensimmäisiä kertoja Yleisradion tiimin ja ympäristökeskuksen edustajien kesken Pasilassa. Onedidit oli työskennellyt jo erilaisten ekologisten verkkopalveluiden ja mittareiden parissa pidempään ja kokemuksemme oli huomattu myös Yleisradiossa, minkä pohjalta aloitimmekin keskustelut mahdollisuudesta tehdä ohjelman puitteissa yhteistyötä.

Pelkän ohjelman verkkopalvelun lisäksi yhteistyössä oli kiinnostavaa mahdollisuus luoda työkalu, jota voitaisiin hyödyntää jatkossa Suomen ympäristökeskusen HINKU ( Hiilineutraalit kunnat )-hankkeessa, jossa luodaan kunnille työkaluja ja toimintamalleja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä edistetään ilmastomyönteisen teknologian käyttöönottoa. Olimme luonnollisesti innoissamme mahdollisuudesta työskennellä oman alansa asiantuntijoiden kanssa ja luoda jotakin uutta, josta voisi olla hyötyä kansalaisille ympäri Suomen.

Mikä tekee ilmastodieetti.fi:n laskurista erilaisen kuin muut verkossa löytyvät laskurit?

Suurin ongelma erilaisissa jo olemassaolleissa laskureissa oli ettei yleensä niiden laskentamallia pystynyt ulkopuolisena millään tavalla varmistamaan ja tarkistamaan, että niillä on oikeaksi tiedetty tieteellinen pohja ja että laskuri kommunikoi käyttäjilleen olennaisia asioita valintojen vaikutuksesta kokonaisuuteen. Jos laskuria käytetään asioista viestimiseen kansalaisille on sen perusteiden takana pystyttävä seisomaan ja kertomaan myös käyttäjille, mihin laskenta perustuu ja mistä tulokset muodostuvat. Laskentamalli kehitettiin tiiviissä yhteistyössä Syke:n asiantuntijoiden kanssa ja vaikka itse laskentamallia ei ole vielä kokonaan julkaistukaan ohjelmakoodina kaikkien nähtäväksi, palvelukuvaus-sivulle on linkitetty kattava selitys laskentaperusteista. Mikäli ja kun virheitä havaitaan, tai tietämys muuttuu – mallia voidaan korjata, kuten asiaan kuuluu.

Toinen tärkeä asia oli mahdollisuus kerätä dataa ympäristökeskukselle tutkimuskäyttöä ja muuta hyödyntämistä varten. Tekemällä oma laskuri varmistettiin, että jatkokäyttöä varten saadaan kerättyä kaikki olennainen data ja että tietoa voidaan käyttää jatkossa esimerkiksi uusia projekteja tai vaikkapa viestintää suunniteltaessa. Keräämällä käyttäjiltä postinumerotiedot voidaan tuloksia sijoittaa vaikkapa kartalle ja vertailla kuntakohtaisia eroja, sekä järjestää vaikkapa kuntien välisiä kilpailuita.

Ja nyt kun pohjatyö on tehty omaa laskuria tai laskureita varten tehty, antaa se mahdollisuuden kehittää suhteellisen helposti uusia verkkotyökaluja ja laskureita kansalaisten tarpeisiin visualisoimaan ja näyttämään, miten yksittäiset arkielämän valinnat lopulta isommassa kokonaisuudessa vaikuttavat ja millaisilla valinnoilla on lopulta eniten merkitystä.

Laskurin synnyttämiseen tarvitaan pieni kylä

Laskurista ja yhteistyöstä oli puhuttu pitkään, mutta varsinaisesti suunnitteluun ja töihin päästiin käsiksi vasta tammikuun lopussa. Koska Ilmastodieetit-ohjelma alkoi televisiossa jo 22. maaliskuuta, oli edessä erittäin tiukka rutistus. Tuossa ajassa olisi pystyttävä kehittämään sopiva laskentamalli, luomaan miellyttävä käyttöliittymä laskurille verkkoon ja ohjelmoimaan sen taustalle vaadittava tietotekniikka, jotta kaikki toimisi yhteen.

Laskurin syntymiseen vaikutti iso joukko ihmisiä, mutta pääosan suunnittelun jälkeisestä varsinaisesta lapiotyöstä teki kolme henkilöä: Marja Salo, Lasse Rintakumpu ja allekirjoittanut.

Marja Salo työsti tieteellisen materiaalin ja erikoistutkija Ari Nissisen ohjauksen pohjalta itse laskentamallia. Lasse Rintakumpu työsti ja kehitti laskurin käyttöliittymää, käyttäen hyväkseen erinomaista suunnittelutyötä jota jo aiemmin oli Onedidit:ssä tehty taitavan graafikon Antero Päärnin ja kuvittajan Salla Vaseniuksen toimesta. Neea Vesala:lla oli tärkeä rooli olla tekemässä laskurille konseptisuunnittelua, copywritingia ja ylipäätään olla muovaamassa projektin alkuhetkinä ajatuksia joksikin konkreettiseksi. Suomen ympäristökeskuksen puolelta projektissa olivat aktiivisesti mukana mm. Ulla Ala-Ketola, Matti Lindholm ja Ari Nissinen, joiden kanssa työskenneltiin yhdessä sekä suunnitteluworkshopeissa että virtuaalisesti verkon yli. Oma roolini oli pitää projekti liikkeessä, tehdä tarvittavat ohjelmointityöt ja tukea loistavaa tiimiä omissa tehtävissään.

Yleisradion puolelta saimme reilusti kannustusta ja tukea uusien palveluiden tiimiltä, erityisesti tuottaja Jyri Loikkaselta, joka toimi samalla koordinaattorina ohjelmanteon, Ylen omien verkkototeutuksien ja meidän projektin välillä. Kaikille projektissa mukana olleille oli myös varmasti mielenkiintoinen kokemus päästä näkemään ja tutustumaan lyhyesti siihen isoon koneistoon, joka Yleisradiossa työskentelee ohjelmien toteuttamiseksi.

Aikataulut on tehty rikottaviksi, mutta maaliin on päästävä

Olisi hienoa pystyä sanomaan, että projekti meni maaliin kitkattomasti ja aikataulut pitivät alusta loppuun paikkansa, mutta kuten kaikki projektityötä tekevät tietävät – sellainen on harvoin täysin totta. Sen takia projektissa työskenneltiinkin alusta alkaen erittäin ketterästi kalenterissa lähellä oleva lopputavoite tiukasti mielessä ja nopeasti reagoiden kevään aikana aina kiusallisiin sairastumisiin ja muihin yllättäviin tilanteisiin. Koska laskurin tekeminen ei ollut kenenkään päätyö, vaan yksi projekti muiden joukossa – aiheuttivat myös muiden projektien kiireet paineita laskurin valmistumiselle.

Pidimme projektissa tiukkaa tahtia jossa n. joka toinen viikko pidimme yhteisen milestone-palaverin, missä kävimme läpi edistymistä konkreettisen demon merkeissä ja teimme päivityksiä suunnitelmiin sitä mukaa, kun tehdessä opimme mikä toimii ja mikä ei. Kaikki projektissa mukana olleet osalliset olivat tärkeässä roolissa näissä palavereissa, sillä tuhannet ja tuhannet pienet ideat, kommentit ja palautteet lopulta muokkasivat laskurista sen, mikä se nyt on.

Laskuri eli ja kehittyi merkittävästi vielä aivan melkein julkaisun aattonakin, kun yksi osio käännettiin lähes kokonaan ympäri. Koko kevään ajan oli mielessä vaivannut ajatus, että asiat eivät siinä osiossa olleet ihan kunnossa. Ja lopulta viimeisellä viikolla ennen julkaisua erikoistutkija Ari Nissinen viimein keksi paremman idean saman asian tekemiseksi toisin. Koska muutos oli sen verran hyvä, päätettiin se tiukasta aikataulusta huolimatta toteuttaa – vaikka viime hetken muutokset asettavatkin aina suuria paineita projektin valmiiksi saamiselle.

Projektiin lähdettäessä jokaisella osallisella ja tekijällä oli nykyistä laskuria suuremmat ja laajemmat toiveet ja mielikuvat siitä, mitä kaikkea laskurissa voisi olla ja miten se voisi toimia. Lyhyen matkan ja tiukan aikataulun takia maaliin päästäksemme monia asioita jouduttiin koko ajan priorisoimaan uusiksi ja jättää toteutettavaksi myöhemmin. Prioriteetina oli että pääsisimme nyt maaliin ja saisimme aikaiseksi eheän ja toimivan kokonaisuuden, jolla kansalaiset voisivat testata oman kuormansa ja saada ymmärrystä miten omat valinnat kokonaisuudessa vaikuttavat.

Toiveet ovat korkealla sen suhteen, että niitä hyviä ideoita ja ajatuksia voitaisiin toteuttaa eteenpäin joskus myöhemmin.

Laskuri julkaistiin lopulta 22.3 hieman ennen kuin ohjelma alkoi.

Toimivuuteen tähdätään, mutta aina jää joitain bugeja

Hektisen tiukka aikataulu ja viime hetken muutokset ovat aina hankala yhdistelmä testaamiselle ja laadunvarmistukselle.

Testasimme laskuria koko tiimin ja laajennetun testaajajoukon voimin useilla erilaisilla yhdistelmillä ja olimme mielestämme saaneet kaikki merkittävät virheet poistettua järjestelmästä. Valitettavasti hyvästä yrityksestä huolimatta laskuriin jäi harmittavia joillekin käyttäjille osuneita bugeja, joita korjasimme tiistain ja keskiviikon aikana heti kun ongelmat oli havaittu.

Luonnollisesti ongelmien korjaamisessa käyttäjiltä tullut palaute oli kullan arvoista, koska sen avulla vasta pääsemme kunnolla ongelman jäljille ja pystymme selvittämään mistä jollekin toiselle käyttäjälle näkynyt virhe saattoi johtua, jos laskuri toimi samaan aikaan toisella käyttäjällä aivan loistavasti. Pahoittelemme aiheuttamaamme harmia kaikille niille, jotka törmäsivät johonkin ongelmaan laskurissa ja osoitamme suuret kiitokset kaikille niille, jotka lähettävät palautetta meille ja auttoivat siten virheiden korjaamisessa.

Mikäli aikaa olisi ollut hieman enemmän tai käytettävissä enemmän resursseja testaamiseen ennen julkaisua, olisimme pystyneet havaitsemaan ja korjaamaan virheet jo ennen julkaisua.

Seuraavaksi

Seuraavassa postauksessa kerron tarkemmin laskurin teknologiasta ja kokemuksistamme opiksi muille asiasta kiinnostuneille.

This entry was posted in life, programming. Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s