Matkalla

Jokainen matka on pieni seikkailu, eikä koskaan tiedä mitä itsensä lopulta löytää – saati millaisten vaiheiden jälkeen. Tänään aloitin matkan New Yorkiin Gartnerin aamuseminaarin jälkeen. Jo ennen kuin pääsin edes lentokentälle, opin jotain uuta ja kohtasin matkan ensimmäisen vastoinkäymisen. Luottokortin limitti oli tullut täyteen. Nopea puhelu Luottokuntaan ja sen jälkeen hotellille New Yorkiin paljasti mielenkiintoisen käytännön, hotelli oli varannut kortilta huoneen hinnan lisäksi myös saman suuruisen security depositin. Nice. Tästä ei tietnkään ollut mitään mainintaa netissä. Onneksi ko. kortti on ns. kakkoskortti ja varsinainen matkabudjetti oli varattuna toiselle kortille.

Matka kentälle on aina täynnä samanlaista odotuksen tunnetta, ja aikaa miettiä mihin onkaan menossa. Lentokentällä kiire lakkaa. Aikaa on aina vaikka kuinka – varsinkin jos kone on, kuten tänään, hieman myöhässä. Sitä ei voine sanoa isoksi vastoinkäymiseksi, kun myöhästyminen oli lopulta vain parikymmentä minuuttia. Sen ajan ehti hyvin latailla koneen akkua ja istuskella vaikka surffaamaan verkossa. Kentällä olisi käytössä pari erilaista kaupallista verkkoa, mutta niitä varten pitäisi ostaa ryöstöhintaista homerun-aikaa Soneralta tai vastaavasti päästä Finnairin loungeen, josta saisi tunnukset heidän verkon käyttöön.

Olen muutamaan otteeseen oikeasti mietiskellyt miltä matkustaminen tuntuisi, jos sitä joutuisi tekemään työkseen – ja toisaalta sortuisiko silloin vaatimaan ja käyttämään bisnes-luokkaa, loungeja ja muita liikematkustajille suunniteltuja palveluita. Loungeissa on oma hyvä puolensa, mutta toisaalta olen ollut aina produktiivinen ja tyytyväinen jo pelkästään siihen että saisi verkkovirran läppärille ja toisaalta yhteyden nettiin. Mahdollisuus virkistäytyä peseytymällä ja tila rauhoittumiselle olisivat toki kiva bonus – mutta loppupeleissä en ole lainkaan varma siitä kuinka usein niitä oikeasti tarvitsisi. Pitkällä lennoilla sen sijaan bisnes-luokan lisätila ja mahdollisuus ladata läppäriä lentokoneessa olisivat iso ilo, puhumattakaan mahdollisuudesta oikeasti nukkua paremmin kuin vääntäytymällä hankalaan asentoon normaaleissa penkeissä. Mutta sellaisia pitkiä lentoja tulee eteen tällä hetkellä aniharvoin – eikä vielä kertaakaan niin että heti saavuttua perille joutuisi olemaan parhaimmillaan tekemässä jotain.

Päivän toinen vastoinkäyminen tuli, kun puhelimen modeemi kieltäytyi toimimasta uuden OS X Leopardin kanssa. Olin aikaisemmin onnistuneesti käyttänyt N93:sta bluetooth-modeemina mäkissä, mutta konfiguroituani N95:n käyttöön – se ei suoraan toiminutkaan. Jouduin käynnistämään Parallelsin ja windowsin puolella ensiksi Nokian PC Suitessa ottamaan piuhalla yhteyden puhelimen kautta internettiin, ja hakemaan apuja Googlesta. Nopeasti paljastuikin että olin kädettänyt konfiguraatiot valitsemalla modeemiasetuksiksi Leopardin mukana tulevat Nokia-skriptit. Ratkaisuna oli ladata perinteisesti toimineet Ross:n skriptit ( http://www.taniwha.org.uk ) ja asentamalla ne normaaliin paikkaan /Library/Modem Scripts/ – sen jälkeen puhelin piti konfiguroida OS X:ään uudestaan bluetooth-laitteeksi ja modeemin tyypiksi valita Other – jolloin valikkoon tuli näkyviin juuri asennetut skriptit… ja taas pelitti. Ironista että OS X-ongelman kohdatessa Windows-softat pelastivat tilanteen. Oikein yllätyin miten hyvin Nokian PC Suite toimi, ja muutamalla näppäilyllä olin saanut yhteyden nettiin.

Edellisenä iltana olin asntanut myös muuta uutta Nokia-softaa Windows-virtuaalikoneeseen. Nokia Maps Loader osoittautui lopulta varsin toimivaksi, kunhan aluksi käynnistyi kunnolla. Softa jäi pitkäksi aikaa jumiin vain splash-screeniinsä, eikä kertonut mitään mitä tekee tai näyttänyt task managerissa tekevänsä juurikaan mitään. Ilman Googlea olisin heittänyt softan pois koneesta ja kiroillut etteivät ne osaa vieläkäänt ehdä toimivaa softaa, mutta Googlella löytyi kludgevinkki jota softan omat ohjeistukset eivät osanneet kertoa – eli sen lisäksi että puhelimen tulee olla kiinni kaapelilla USB:hen ja valittuna tiedonsiirto-moodi, pitäisi puhelimen olla samalla myös Offline-profiilissa. Kunhan muutin profiilia, lähti Maps Loaderkin käyntiin ja sain ladattua New Yorkin kartan puhelimeeni.

Muistissani on vielä ensimmäiset kokemukset Nokian softien kanssa vuosien takaa – ja pakko se on sanoa, että käytettävyys ja toimivuus on parantunut huomattavasti, niin PC:ssä kuin myös puhelimissa. Koneessa katselin N95 8Gb:sta viimein loppuun puhelimen mukana tulleen Spiderman 3-leffan ja jouduin esittelemään puhelimesta kiinnostuneelle lentoemännälle, että mikä laite se oikein on. Takana on nyt jonkun verran käyttökokemuksia puhelimesta ja pakko se on sanoa että ennakkoarviot tästä laitteesta olivat ihan oikeassa, edellisten N95-mallien ongelmia on korjattu rutkasti ja tätähän käyttää jopa mielellään! Musiikin kuuntelua en ole vielä puhelimella harrastanut, sillä iPod kulkee kaikkialla mukana ja integraatio iTunesin kanssa on vaan niin mukava että sitä sidettä on vaikea murtaa. Viikko New Yorkissa tulee olemaan hyvä testi puhelimen muille ominaisuuksille. Riittääkö muisti hyvin koko päivän reissuun ja kuvailuun, toimiiko GPS ja kartat navigoinnin tukena keskellä sykkivää metropolia – ja riittääkö akku aina koko päivän seikkailuihin.

Ohjelmassa New Yorkissa on jonkun verran vapaata turistina oloa, sekä vierailut New Jersey Institute of Technologyssa ja IBM:n Hawthornen tutkimuskeskuksessa. Budjetti koko reissulle on luokkaa kengännauhat, ja onkin mielenkiintoista nähdä minkä tasoihin hotelli tulikaan valittua. Onneksi armeija ja elämä on karaissut sen verran, että viikon nukkuu vaikka missä. Odotan myös innolla New Yorkin liikennejärjestelyiden opettelua, sillä edessä on useita junamatkoja – sekä sompailua metrolla suuntaan jos toiseen.

Vaikka matkailu sinällään ja suurkaupungeissa hengailu on tuttua, on silti pakko on myöntää että ensimmäinen reissu New Yorkiin silti jännittää. Taskussa on dollareita, iPodissa soi Zakk Wylde sekä Infected Mushroom – ja matkaa on vielä monta tuntia jäljellä.

This entry was posted in life. Bookmark the permalink.

Yksi vastaus artikkeliin: Matkalla

  1. Julle sanoo:

    Sä oot vaan NIIN nörtti. *huokaus*

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s